Aikaisemmin hänen orreensa kuului oli asetinansa. Tänään hän tulee itse olemaan rovio. Hän pitää avoimen suunsa ja nielaisemaan tuhkat! Sillä hän on minun orreensa ja hänellä on noudattaa minun tahtoani! Hän nielaisevikin sikarin. Totta kai minä tarkistankin, ettei mitään jää. Kuin palkinnoksi minä pöyhistän itseni suuhunsa! Sitten minä pakotan hänet lusikoida kengänkantani ennen kuin viimein puserran pyyhkeen suuhunsa. Kaunis! Nielaiskoon kaiken, likainen porolainen!