Jalkani vaurio on edelleen estänyt käymästä, ja kaksi päivää on kulunut siitä kun viimeksi olin käynyt pöytään. Tuntuu kuin kylkiluuni olisi täynnä melko paljon tuhkaa, paksua ja kovaa kuin kivettynyttä koukusta. Nousen istumaan vessaan, kiskaisen jalkini ja punaiset housuntani alas. Istahdan, päästän pitkän pihdeen ja päästän tuota suunnaton koukusta, joka on kiusannut aina aanoissani. Mitä suurenmakea vapautus! Näet helposti helpotukseni ilmeen kasvoilleni. Kaivan pölyä, se on paksu ja kiinteä (ja kovin kirpeä) tuhka, joten tarvitsen paljon vessa paperia. Vihdoin pääsen vapaaksi tuosta suuresta koukusta. Mutta sitten käännän silmäni vesisuihin ja huomaan, että on täysin yltänyt yli vesipyörän suihin suurten pölyisten tuhkaisien veden alle. Mitä hirveätä on tapahtunut! Olen kauhusta värinen ja tiedän, että täytyy löytää ratkaisu tästä onnettomuudesta oman vammaani vuoksi. Kylpyhuoneen täynnä likaisia vesisuihkuja olen pakotettu kulkemaan alas lattialle, siivottamaan vesipyörän ja kylpyhuonetta.
Palat takaisin pyyhkeillä, roskakoriolla ja tyynyllä, jotta voin aloittaa likaisen kaivannon. Tyynyllä aloin kaivaa pois likaisia vessa paperia roskakoriin, mutta sitten kosketin johonkin aivan erikoiseen. Katsahdan kauhistuen suureen kuiva koukkuun. Se on melko suuri! Heitin sen roskakoriin, en halunnut yrittää puskea sitä veteen uudestaan! Kaivan syvemmälle, mutta nyt käytän käsiäni. Suoritin työläs tehtäväni, mutta sitten näin, että koko kylpyhuoneen lattia oli likainen. Epätoivoisesti kuljen läpi likaiset vesisuihut, tahraan housuni, mutta samalla pystyn poistamaan kylpyhuoneen pohjasta paljon työtä. Lopulta pystyn saamaan vesisuihkut työskentelemään uudestaan, mutta kylpyhuone on yhä likainen.
Olen tällaisissa tilanteissa aika helpoton, mutta tällä kertaa pääsin kuitenkin läpi. Tällaisia tapauksia toivottavasti ei tule uudistumaan. 🙂