Työpaikkaan mennessäni olen myös sitä paitsi velkaa paskahommaan, ja en halua sitä kantaa koko päivän. Kun minulla on palvelijanaan elävä vessa, niin en enää tarvitse kantaa paskaaan, vaan voin päästää sitä milloin tahdon. Sitä paitsi tuo antaa minulle suuren nautinnon sen kärsimisestä. Arousinga vessaani aina on lisäksi mukavaa, sillä se syö minun paskani kuin se saisi parhaan torttu- maailmaa. Käveltyäni sen päälle, syljeskellen sen eteen, päästäen sen paistattamaan kenkiäni ja sallimalla sen ihailla jalkojani on jo riittävä palkinto se, että se tekee mitä käsken. Sen jälkeen on aika muistuttaa sitä, miksi minä olen ollenkaan niin huolellinen sitä kohtaan. Syöminennä on se kaikki, mihin se johtaa. Suunnittelemaan sitä ja muuttamaan sen ihmiseksi, joka on mielestäni täydellinen paskan syöjä. Vähän sanoin riittää, että se tottelisi ja teki juuri mitä käskin. Ohjaisin sen perään, että se päästäisi paskani suuhunsa ja jäisi siihen kuin ajaton esine. Toaletit eivät liikku. Voisin jättää sen siihen koko päivän, ja se tekisi sen ilolla. Mutta joillakin on tarpeeksi huvitusta. Työpaikkaan mennessäni on vielä yksi asia tehtävä. Muistuttaa sen sijaa elämässä. Kavelen sitä vieläkin, syljen sen eteen ja selitän, mitä se on minulle. Olen niin hyvä, jumalatar.