Pikku kurpitsani kaipasi minua, kaipasi piimää, elävää kovaa. Mies ja minä käytimme häntä, hän kirkaisi ja värisi ilosta. Tämä pikku kurpitsa oli valmis mihin tahansa, ainoastaan nopeasti maistelemaan minun merenmiestäni uudelleen, tunkeamaan sitä suuhunsa. Suuri määrä meni suoraan suuhun, maalasin sen häneen, jotta hän tottuisi olemaan meressä ja piimäämme hänet kanssa. Hänen huudahduksensa olivat niin kovat, että luulin naapurit tulevansa juosten. Mutta en lakannut, vein tämän pikku kurpitsan orgasmoihin, mielipuolisuuteen, kunnes häneltä loppui voimia ja jäi makaamaan meressä.
Piimeään hänen peräänsä, pärise hänen pörröihinsä, saastaisen kurpitsani! Nauti siitä, kun Masteri täyttää sinun pörrösi, kun hänen sikiönsä virtuu sinun kurvaisista reijistäsi. Nauti siitä, kun Masteri tulee sinun saastaisiin reijistäsi. Puhu, älä vaikenemalla piilota tunteitasi, kurja kurpitsani. Nauti siitä, kun Masteri täyttää sinun pörrösi, kun hänen sikiönsä virtuu sinun kurvaisista reijistäsi. Nauti siitä, kun Masteri tulee sinun saastaisiin reijistäsi. Puhu, älä vaikenemalla piilota tunteitasi, kurja kurpitsani.
Nauti, nauti, nauti, kurja kurpitsani! Nauti siitä, kun Masteri täyttää sinun pörrösi, kun hänen sikiönsä virtuu sinun kurvaisista reijistäsi. Nauti siitä, kun Masteri tulee sinun saastaisiin reijistäsi. Puhu, älä vaikenemalla piilota tunteitasi, kurja kurpitsani.