Häntä, perinteen syöjää, naurattelimme aina. Pukesimme hänet koiraksi, pakotimme hänet hajua miesten, naisten ja huntujen jälkeen. Hänellä oli ansioita, jotta saisi meidän turmion! Sitten pumpailimme säkkiin hunajecreamia, hän pärskähti ja seuraavina hetkinä se ilmestyi lentoon, olimme hyvin hauskaamme. Sitten minä ja orjani otimme paskan suuhunsa, petkuttelimme, että se olisi pseudo-skat. Hän kuohui, grunti niinkuin sika ja söi kaiken. Hän on perin pohjin orja eikä mitään.