Puhelimitella olen ystäväni kanssa, istun valtakunnallani ja siinä on hän maassa, jalkaini makuupadalla. Astelen jalkojeni päälle, pyyhkäisen ne ja samalla jatkun keskustelua ystävälläni. Puhelun jälkeen jatkan vielä käyttämään puhelimeni, kunnes kokonaan ignoreoin jalkapukseni, ikään kuin se olisi todella liikkumaton esine.
Toinen puhelu, huomenna aamulla suunnitellessani aperitiva kahden ystävälleni, jalkani lepäävät hänen hiljaa kasvoillaan.