Ystäväni Gabriella ja minäillamme on tänään käytettävänämme kolme täysin insignifikaantua kynnyksenanturia. Olemme erittäin eleganteja nylöissämme, joten mikä tehtävä siis parhaiten kuin hieno kulkue ihmiskruunun yli? Aloitamme kulkueen kahvasta kiinni, Gabriella astelee heidän päittensä yli, minä heidän ranteittensa välissä heikkojen vatsainsa yli. Kulkuemme myös pian sisältää hypähdystä ja kolhaisemista meidän sadistisesti nauramme ja heidän kipunsa huudahduksien välillä, kunnes suljemme heidän suunsa meidän veilattuin jalkoinemme yli viimeisen päästandin edellä.