Noin alastonna ja sidottuna lattialla pyytää orjaa armoa, mutta sitä ei ole määräysten mukaan. Hän saa vaan vaieta ja suudella minun kenkiäni, teräviä kärkiäni ja tikkuvia tasakoitsia: hän on tyhmä ja arvoton vermi, joka ei ansaitse muuta. Hän yrittää liikkua, mutta sidottuna sellaisenaan hän on pakotettu työskentelemään tarkoituksen mukaisesti jokaiseen jalkineeni osaan. En anna hänelle armoa, vaan muutos kenkiin on kenelle tahansa myönnettävä… otan mustat kenkäni, asetan ne jalkaani ja nautin nähdessäni, miten hyvin hän suutelee niiden tippuja, imee ja sitten imee, painaen ne syvälle hänen suuhunsa, samalla tehdään se sääryksilläkin, tämä orastettu imekello.