Tälle uudelle orjalle on pelkoa, sillä se on ensimmäistä kertaa minun kanssani ja hän pelkää minua. Hän makaa maassaan, hänen laihaa käärmeensä pistävän ulos koppanosta, ja koettaa selittää pelon vuoksi sen pienentyneen… Minä makasin hänen vieressään ja käyttäen hyllyllä olevia hameeni jalkapohjia tehdäkseni hänet mukavammaksi. Mutta pian sen jälkeen kun otan päälleni saappaat, jotka hän antoi minulle, selvennän, ettei hänen odottavaa kohtelua ole enää niin pehmeä. Terävät saapastenpohjat ja pitkä nyrkki, jo se mies nähdessään vapisee. Astun laatikkoon ja alan iskeä ja tallata tuota käärmettä jalkojeni alitse, pistäen sitä saappaani nappiin hänen itkunsa aikana. Joka nytkkenen astelen myös hänen vatsaansa, mutta huomiota on aina tuota laihaa käärmeä kohti. Painan sitä, kunnes tippua pistää esiin, jotta voin pistää sitä terävällä saapastenpohjallaan. Mahtavasti hävitin tuon käärmeen kokonaan kokonaan kuulematta hänen valitushuutojaan ja rukouksiaan armoa.