Eilinen oli ruokahaluun perustuva päivä ilman vertaista. Aamulla herättyäni ilmaantui maku suuhun, joka asetti päivän kulkuun ihanteellisen ruokahaluisen tunnelman.
Päivä alkoi runsaalla aamupalalla, jossa sokerillinen pannukakku, kirsikka kanssa, kuivattu kinkku ja munakastike olivat pääosin. Kunhan se ei riittänyt, en voinut vastustaa kiusausta uutta kaislantekotorttuun, joka houkutteli silmiäni.
Päivän mittaan ruokahalu tuntui olevan loppumaton. Lounas oli loistava sarja, jossa sokerilevyt makaronit, lihava kotipiiri ja marinoitu kana olivat etummainen valinta. Temptation ei päättynyt siinä, sillä myöhemmin sitten minä perustelin komean chocolatetorttuun.
Illan aikana ruokahaluni jatkui yhä, kun valtava herkkujen valinta aukeni edessäni. Paahdettu perunajauhe, samppanjaliemi ja kuivattu kana olivat pääosin. Päivän kukoistus oli vielä pehmeää makkarakekää, jota en voinut vastustaa.
Illallisen jälkeen vatsa alkoi protestoida liikaa syömästä aika tuntuvasti. Täyttyneen vatsan lumous jäi jäljelle, joka teki jokaisen liikkeeni tuntuvaksi muistutukseksi päivän ruokahalusta. Tiesin, että aika oli tullut orjaltani, joka nyt oli syömässä, mutta ei pöydän alta vaan minun alta. Minun lasikoristetun WC-alttaristani!