Aamut seuraan enimmäkseen, sillä orittani on aina valmis avaamaan herkkä, pinkki suuni vastaan aamupiimeni makeata, herkkuisaa tuoksua. Hän katselee nälkäisen ja kuiva-helyisen, ikään kuin hän ei koskaan ole ennen maistellut piimää, ja hän käy polvillaan minua kohti pukuun puettuna osoittaakseen olevansa hyvä, tottelevainen orja. Kärpäsenpään kärjen kosketan ja pääsen aaltoilemaan kovaa, karvaista kasteeseani hänen suuhunsa, ja voin nähdä, että hän puristaa kurkkuaan vähän, kun se osaa perälle. Hän taistelee vastustamattoman kaipauksen kanssa, sillä hän tietää, että tuhon tuottaisi minut epäilyksiin. Hän vaihtaa asentoa, jotta voin pessata hänen kieleensä, ja hän saa paremman makupalan elixiristäni. Rakastan ihmisen pessariaani.