Nainen, jolla oli kaunis kasvo, astui sisään huoneeseeni salaa ajatellen, ettei kukaan näkisi häntä. Hänellä oli tiheä, poimuton kointenava, joka tuoksuili hikeä ja kuivaa merkitystä, ja hänen täysin muskettisensa oli taivasta tavoittelevasti makeaa. Kiihottuneena, painoin hänen kuivettuneita kynsiään kasvoihini ja imenin hänen makeuttaan, kun hän puristeli esiin lähelleni protravoivan täysiparrasensa ja pihalihansa. Hän päästi hiljaista rähinää, kun hänen anusensa laajeni ja avautui, sallien hänen pihalihansa päästää ihanan, hunajanpunervan virran, joka oli ruskea kuin liha. Suuni kurnutteli, kun yritin pitää seuraamista. Hän ei ollut vielä tyytyväinen, kun hänen kakkosensa avautui ja pudotti lämpöisen ruskean sopan, joka tuoksuili pillereitä. Hän oli varmaan kokenut raskaan vatsapäivän. Nyt, kun kasvoni olivat täynnä ihanata lämpöistä soppaa ja hunajanpunaisella pihalla, sanoin jäähyväiset ja pyysin häntä tulemaan uudelleen huomenna.