Lempeä koirani aina pyörteilee kesäkuukausiin saakka, joten otin käsilleen selkeän padan, laskeusin alas hotttini ja aloin pisarrata ja kastaa siihen. Pesäni oli lämpimään ja vähän herkkä, ja aina varustin itseni makeisilla ja muiden viljelemättömillä ruoilla sen tuoksun vuoksi. Turdini maistui hyvästi, vanhalla maitolle ja juustolle, sekä hintaa siitä. Koiran pää oli likellä maata, ja heti, kun padan läheni peittämään päätä, hän alkoi imehtiä sitä. Hän leikki turdin kielellä ja suulla, ja tiedän, että hän nauttii jokaisesta silmänräpäyksestä siitä. Nyt se on hyvä orja, vaikka katsoisitkin sitä miten. Kielen se liikuttaa padan ympäri, ikään kuin ei huomennetta olisi, ja hän tekee varmasti varteen ottamistaan jokaisesta pisarasta. Hän on siihen tyrkeytynyt.